Mun luokalle tuli tyttö jonka nimi on Carmen. Carmen tulee mun kanssa joka aamu samalla bussilla. Ja joka aamu käännän katseeni pois ja kirjotan jotain iPhonella ja oon kuin en huomaiskaan sitä. Kerran Carmen istu mun viereen ja sanoin sille moi, mutta heti kun sen kaverit tuli nii se meni bussin perälle niiden kanssa. Carmen on oikeesti niin täydellinen, urheilullinen, virheetön iho, ei sen tarvii ees meikata. Oh god, kuinka kateellinen voin olla?
Carmen on niitä ihmisiä, jonka ei tarvii ees sanoa mitään ja kaikki jo rakastaa sitä. Kun Carmen kävelee kadulla nii kaikki tunnistaa Carmenin ja antaa sille tilaa. Carmen voi käyttää joka päivä samaa nahkatakkia ja se näyttää joka päivä vaan paremmalta ja paremmalta.
Mä haluun olla joku päivä kuin Carmen. Tai edes Carmenin ystävä.
No comments:
Post a Comment