Muhun iski sellane pakokauhu. Mitä mä teen viikonloppuna? Oikeesti, en tiiä? Mun mutsi syöttää mulle kaikkee niin turhaa kun mahdollista ja viikonloppusin aina ahmin liikaa. Muutan varmaan kirjastoon. Rakastan kirjaston ideaa. Ole hiljaa ja ole ahkera. Etenki yliopistolliselle meen ihan superusein tekemään läksyjä, koska siel ei tulis kysymykseenkään se et söis jotain. Lisäks se et kaikki työskentelee siel antaa aika paljon motivaatiota.
Haluun vaan tuntee kaikki luuni.
Haluun olla alle 100lbs.
Haluun olla kaunis.
Haluun olla kiltti tyttö, se joka onnistuu laihduttamaan. Se kympin tyttö, se empaattisin ihminen kaikista. Mä en oo sitä. Mä oon rimanalittaja ja manipuloija. Kuvittelen et jos huudan tarpeeks mutsille kaikki järjestyy. Sen takia laihduttaminen on niin vaikeeta. En voi pyytää apua mutsilta, en voi muuta kun selvitä tästä ite. Lohduttaudun ajatuksella et kaikki tulee olemaan paremmin kun oon laiha.
Silti oon varma et mun paino junnaa paikallaan. Huomenna vaa'alle. Ei tekosyitä. Ei kyyneliä.
This comment has been removed by a blog administrator.
ReplyDelete